Diabetes

Diabetes on kaksi eri sairautta: tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetes poikkeaa monin tavoin tyypin 2 eli aikuistyypin diabeteksesta. Yhteistä diabeteksen eri muodoille on se, että kyseessä on aineenvaihdunnan häiriö, jonka johdosta veren sokeripitoisuus kasvaa liian suureksi. Avaintekijänä tässä on insuliinihormoni: sen erityksen loppuminen, määrän riittämättömyys tai vaikutuksen heikkeneminen eli insuliiniresistenssi. Diabetestyyppien peruseroista johtuen niiden hoito on osin erilaista. Tyypin 1 diabeteksessa punaisena lankana on korvata puuttuva insuliinineritys ja tyypin 2 diabeteksessa ydinasia on valtimotautivaaran vähentäminen.

Diabetes kuormittaa elimistöä monella tavoin. Etenkin huonosti hoidettuna se vaurioittaa pieniä verisuonia ja ahtauttaa suuria. Pitkälle edennyt diabetes voi heikentää näköä sekä aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa ja verenkiertoelinten sairauksia. Muutoksia voi hidastaa tai estää hoitamalla tautia huolella. Tämä merkitsee muun muassa pyrkimystä normaalipainoisuuteen, rasvaisen ruoan välttämistä ja ahkeraa liikuntaa. Ruokavaliolla pyritään vähentämään veren sokeritason nopeita vaihteluita ja hidastamaan suurten verisuonten ahtautumista. Insuliinia annostellaan siten, että verensokerin suuret heilahtelut voidaan välttää. Päivän aikana voidaan ottaa useita pistoksia, ja myös vaikutuksen keston vaihtelua erityyppisillä insuliineilla käytetään hyödyksi. Olennaista on lääkkeiden käyttö lääkärin ohjeiden mukaan.